Raimo Korhonen Toisinaanajattelija

Perustuslain perustuslaillisuudesta

Virolainen vitsi: Ote partisaanin päiväkirjasta:

  • 17. toukokuuta - valloitimme tovereiden kanssa metsäalueen.
  • 19. toukokuuta - saksalaiset joukot ajoivat meidät takaisin metsästä.
  • 22. toukokuuta - kokosimme viimeisetkin miehet ja ajoimme puolestamme saksalaiset pois metsästä.
  • 25. toukokuuta - saksalaiset kutsuivat apujoukkoja ja ajoivat taas meidät pois metsästä.
  • 26. toukokuuta - tuli metsänvartija ja ajoi meidät kaikki pois metsästä.

Jotenkin tähän tapaan sujuu lainsäädäntötyö meillä Suomessa. Metsänvartijan roolissa on perustuslakivaliokunta asiantuntijoineen. Ja perustuslakiasiantuntijan roolista voidaan todeta vanhan sananlaskun sanoin, että mikäli sinulla on vain vasara, näet joka puolella vain nauloja – siis tässä tapauksessa kaikki on perustuslakia.

Erityisen ongelmalliseksi tämä perustuslakijuristeria on osoittautunut sote-uudistuksessa. Ehdotettiinpa mitä tahansa, se on aina perustuslain takaaman kunnallisen itsehallinnon vastaista.

No, perustuslain 121§:n 1. momentin mukaan tosiaan ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.” Tämä selvä, mutta olisi syytä lukea myös ko. pykälän 2. momentti: ”Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla”. Tämä antaa eduskunnalle varsin laajat oikeudet lailla säätää, mitä kunnat tekevät tai eivät tee – ja kuinka ollakaan, sellainen laki onkin olemassa, vaikka perustuslakiviisaat ilmeisesti eivät ole sitä lukeneet: kuntalaki. Ja sen 2§:n mukaan ”kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät”. Kunnalla on siis kahdenlaisia tehtäviä: itsehallinnollisia ja lakisääteisiä.

Ja yllätys, yllätys, kaikki sote-tehtävät ovat lakisääteisiä eli eduskunta voi niistä säätää vapaasti, puuttumatta kuntien perustuslailliseen itsehallintoon.

Kuntalain 2§: mukaan ”kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla” – eli selvästi sanotaan, että eduskunta lakia säätämällä voi ottaa kunnilta pois tehtäviä, sekä niitä, jotka lailla on kunnille säädetty  että muitakin.

Perustuslain 121§ 3. momentin mukaan kunnilla on verotusoikeus. Perustuslakiviisaiden mielestä tämä tarkoittaa sitä että kun/jos sote-uudistuksella säädetään ko. tehtävät maakuntahallinnolle, valtio ei voisi velvoittaa kuntaa alentamaan verotustaan tätä vastaavasti. Mutta taas ’asiantuntijoilta’ on jäänyt lukematta seuraava eli 4. momentti: ”Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta” – eli veron perusteista, joihin tietysti kuuluvat asiat, joiden kustannuksiin veroa kerätään, eduskunta voi lailla säätää. Ja säätääkin esim. kiinteistöverosta.

Ja perustuslain 121§ 4. momentin mukaan "Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla” – maakuntahallintoon on siis varauduttu.

Edellä sanottu ei tarkoita sitä, etteikö sote-uudistukseen liittyisi perustulaillisia ongelmia. Kyllä niitä on.

Pahin ongelma on muodostunut siihen, että miten veronmaksajien varoilla sairaanhoitopiireille (ja kunnillekin) muodostunut sote-omaisuus, joka on tarkoitettu veronmaksajien käyttöön ja hyödyksi, maakuntahallinnon alaisena edelleen pysyisi veronmaksajien käytössä ja hyötynä – ilman, että nämä samat veronmaksajat joutuvat maksamaan tämän omaisuuden uudestaan (niin kuin nyt näyttää).

Perustuslaki näyttää siis perustuslakiasiantuntijoiden mielestä toimivan huonosti perustuslakina – pitänee siis ryhtyä säätämään sellaista perustuslakia, joka asiantuntijoita miellyttää – ja ilmeisesti sen pitäisi olla selkokielinen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Perustuslakimme on niinkauan veteenpiiretty viiva, kun meiltä puuttuu perustuslakituomioistuin.

Toimituksen poiminnat